Henkilötunnuksen käyttö Suomessa
Julkaistu 2025-08-24
Puhelin soi.
“Vakuutusyhtiöstä päivää. Ennen kuin jatketaan, saisinko henkilötunnuksenne?”
Kyllä, aivan varmasti kerron henkilötunnukseni jokaiselle satunnaiselle soittajalle…
“Henkilötunnus on valtion antama, ihmisen yksilöivä tunniste. Henkilötunnusta käytetään muun muassa viranomaisten kanssa asioitaessa, henkilön yksilöimisessä ja henkilöä koskevissa virallisissa asiakirjoissa. Henkilötunnusta käytetään myös edelleen henkilön tunnistamiseen esimerkiksi puhelimessa, vaikka se on esimerkiksi Suomessa nimenomaisesti kielletty tietosuojalain 29 §:ssä”, tietää Wikipedia.
11-merkkisen henkilötunnuksen kuusi ensimmäistä merkkiä ilmaisevat syntymäajan, seitsemäs merkki syntymävuosisadan, merkit 8–10 muodostavat yksilönumeron ja viimeinen merkki on tarkistusmerkki. Naisilla yksilönumero on parillinen ja miehillä pariton.
Suomessa henkilötunnusta on totuttu käyttämään henkilön todentamiseksi salasanan tavoin, vaikka sitä pitäisi käyttää nimenomaan yksilöintiin käyttäjätunnuksen tapaan, esimerkiksi saman nimisten ihmisten erottamiseksi. Todentamiseen olisi syytä käyttää jotakin vahvempaa tunnistautumiskeinoa, kuten passia, henkilökorttia tai sähköistä tunnistautumista. Henkilötunnuksen väärinkäyttö on melko helppoa, ja nettiostosten tekeminen ja erilaisten sopimusten solmiminen toisen nimissä saattavat onnistua, kunhan hänen henkilötunnuksensa on tiedossa. Koska henkilötunnusta ei pysty vaihtamaan ihan noin vain, ja koska myös sen täydellinen salassapito on kohtalaisen hankalaa, siihen ei pitäisi joutua suhtautumaan kuin salasanaan, jonka vain sen haltija tietää.
Henkilötunnus kertoo kantajastaan usein enemmän kuin toisen osapuolen olisi tarpeellista tietää. Yksityisyyden suojaksi henkilötunnuksesta pitäisikin poistaa tieto syntymäajasta ja sukupuolesta. Iän todistaminen ei muutenkaan tapahdu koskaan pelkällä henkilötunnuksella, vaan passilla tai henkilökortilla, joissa on jo nykyisin merkitty syntymäaika erikseen. Kun syntymäaika ja sukupuoli eivät enää määrittelisi henkilötunnusta, tunnus olisi paljon helpommin vaihdettavissa esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa henkilö on joutunut kiusanteon tai vainon kohteeksi. Muuhun kuin syntymäaikaan perustuvat henkilötunnukset eivät myöskään loppuisi kesken yhtä helposti.
Jos henkilötunnusta alettaisiin käyttää kaikissa yhteyksissä tunnistautumisen sijasta ainoastaan yksilöintiin, omaa tunnusta ei enää tarvitsisi salata, vaan sen voisi huoletta kertoa puhelimessa vakuutusyhtiön työntekijäksi esittäytyvälle.