Hyvää, sanoi hakkeri, päivää
Julkaistu 2025-10-16
Innoittajaa tälle blogijulkaisulle ei tarvitse etsiä kaukaa, sillä muutama päivä sitten lukemani Linus Nymanin Hyvät hakkerit -kirja lepää yhä pöydälläni. [Bloggauksen otsikko kumartaa Ollin eli Väinö Nuortevan pakinakokoelman suuntaan.] Teoksessaan Nyman kertaa hakkeroinnin historiaa 1800-luvulta tähän päivään ja avaa lukijalle hakkerimentaliteettia.
Henkilöä, jolla on polttava tarve ymmärtää laitteiden sielunelämää, purkaa ne atomeiksi tai pyrkiä hyödyntämään niiden koko potentiaali jollakin alkuperäisestä käyttötarkoituksesta poikkeavalla tavalla, voidaan kutsua hakkeriksi. Esimerkkeinä hakkereista Nyman käyttää ilahduttavan paljon suomalaisia nörttejä, joita hän on myös haastatellut kirjaan. Vaikka tekstiviesti ei yleisen uskomuksen vastaisesti ole Nokian insinöörien innovaatio, pimeässä pohjolassa on kuitenkin syntynyt toinen toistaan käytännöllisempiä keksintöjä, jotka ovat päätyneet laajaan käyttöön ympäri maailmaa.
Linux
Microsoftin Windowsin ja Applen macOS:n jälkeen suosituin tietokoneiden käyttöjärjestelmä on Linux. Linuxin tarina alkoi Linus Torvaldsin henkilökohtaisena projektina. Sen sijaan, että Torvalds olisi tavoitellut syvempiä taskuja, hän halusi Linuxin olevan kenen tahansa saatavissa ilmaiseksi ja kenen tahansa muokattavissa; kuka tahansa voisi halutessaan myös julkaista Linuxista oman versionsa. Avoimen lähdekoodin periaate ei todennäköisesti tee ohjelmiston keksijästä maailman rikkainta, mutta softasta sitä vastoin voi tulla maailman paras.
Olemme ehkä tottuneita käyttämään kotitietokoneillamme Windowsia tai macOS:ää, joten emme välttämättä hahmota, miten suuri Linux onkaan. Viisisataa maailman nopeinta supertietokonetta on Linux-käyttöisiä, kuten myös valtaosa palvelimista, joilla internet pyörii. Sen lisäksi, että Linux löytyy noin joka toisen maapallolla asuvan ihmisen taskusta älypuhelimen Android-käyttöjärjestelmän muodossa, Linux on levittäytynyt myös Marsiin asti. Kuten huomaamme, Linuxin maailmanvalloitus on sangen hyvässä vaiheessa.
Secure Shell (SSH)
Secure Shell eli SSH on Tatu Ylösen kehittämä menetelmä, jota käytetään suojattuihin etäyhteyksiin laitteiden välillä. Esimerkiksi konesalissa sijaitsevien palvelimien huoltotoimenpiteitä voidaan tehdä turvallisesti toimistolta tai kotoa käsin käyttäen kirjautumiseen SSH-protokollaa. Halutessani voisin päivittää kotisivuni siirtämällä tiedostot SSH:n yli nettihotellini palvelimelle.
SSH:ta edelsi Telnet, joka välitti salasanat verkossa selkokielisinä, ja on varmasti itse kunkin helppo käsittää, etteivät sala ja selko sovi yhteen. Ylönen ei ollut väärässä.
Internet Relay Chat (IRC)
WhatsAppin, Twitterin ja erinäisten chat-sovellusten esi-isä ja -äiti on Jarkko Oikarisen kehittämä tekstipohjainen pikaviestintäpalvelu Internet Relay Chat eli IRC. IRC mahdollisti useamman kuin kahden henkilön välisen samanaikaisen keskustelun internetissä, mikä mullisti viestintää 1980-luvun lopulla ja toi yhteen ihmisiä maapallon eri kolkista.
Niin ikään suomalainen IRC-Galleria-verkkosivusto kehitettiin, jotta IRC-käyttäjillä olisi mahdollisuus lisätä kuvia ja myös kommentoida toistensa kuvia. “Galtsun” kulta-aika sijoittuu 2000-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle, jonka jälkeen se jäi Facebookin jalkoihin. Vaikka internet ja maailma ovat muuttuneet ja ehkä kehittyneetkin, ovat sekä IRC että galleria edelleen toiminnassa.
MySQL
Jotta verkkokaupassa voi olla myyntiartikkeleita, tai jotta käyttäjä pystyy kirjautumaan palveluihin, on tuotteita ja käyttäjätunnuksia varten oltava olemassa tietokanta. Kyllästyttyään huonoihin ja sekaviin tietokantoihin Monty Widenius ryhtyi kehittämään MySQL:ää. Kun MySQL vuosia myöhemmin päätyi yrityskauppojen myötä ensin Sun Microsystemsin ja sitten jättimäisen Oraclen omistukseen, Widenius huolestui ohjelmistonsa tulevaisuudesta ja jatkokehitteli MySQL:n pohjalta uuden tietokantaohjelmiston, MariaDB:n.
Wikipedian mukaan sekä Wikipedia että Google ovat siirtyneet MySQL:stä MariaDB:hen, mutta esimerkiksi Nasa ja Facebook käyttävät edelleen MySQL:ää. Ei mikään turha tietokantaohjelma!