Irti Googlesta
Julkaistu 2025-08-17
Googlettamisesta on jo kauan sitten tullut ensin verbi ja sitten synonyymi tiedonhaulle internetissä. Harva tietää muita hakukoneita olevan olemassakaan, vaikka niitä kyllä on.
Valtaosassa kaikista maailman älypuhelimista on Googlen Android-käyttöjärjestelmä, johon on mukavasti sulautettu muun muassa Google-tili, Google Drive -pilvipalvelu ja Google Store -sovelluskauppa. Vaikka emme olisikaan Android-käyttäjiä, meillä on ehkä sähköpostitili Gmailissa, katsomme videoita YouTubesta, kirjoitamme blogia Bloggeriin ja teemme kaiken edellä mainitun Chrome-selaimella – ne kaikki ovat Googlen ohjelmia ja palveluita. Mainitsinko jo Google Sheetsin, Google Slidesin, Google Kuvat, Google Authenticatorin, Google Homen (ent. Chromecast), Google Payn…
Mikä Googlessa sitten hiertää? Vaikka Google toimisi kaikissa tapauksissa täysin oikein ja eettisesti, internetin palveluiden keskittyminen muutamalle yritykselle, kuten Googlen omistavalle Alphabetille sekä Metalle, Microsoftille, Applelle ja Amazonille, vääristää kilpailua ja asettaa samalla kaikki munamme noin viiteen koriin, mikä on valitettavan vähän. Harmillisesti Googlen bisnes ei perustu hyväntekeväisyyteen ja ilmaisten palveluiden tarjoamiseen, vaan se on kasvanut miljardiluokan yritykseksi seuraamalla liikkeitämme verkossa kokonaisvaltaisemmin kuin edes ymmärrämme, keräämällä valtavan määrän käyttäjien dataa ja myymällä sitä eteen päin. Googlen palveluiden käyttäjä ei ole asiakas, vaan tuote.
Ajattelemme helposti, ettei meillä ole mitään salattavaa, mutta kuten verhojen vetämisessä ikkunoiden eteen illalla, kyse ei ole salaisuuksista, vaan yksityisyydestä. Miksi annamme vapaaehtoisesti minkään yrityksen lukea sähköpostejamme ja sen tekoälyn käydä läpi pilvipalveluun tallentamamme datan, jotta algoritmit voisivat koostaa meistä digitaalisia profiileja myytäväksi? Olisimmeko valmiit myöntämään samanlaiset oikeudet jollekin toiselle taholle?
Eräs pohdittava asia on skenaario, jossa Google lukitsee tilin syystä tai toisesta, eikä suostu palauttamaan sitä. Google on tehnytkin niin, kun tekoäly päätteli käyttäjän Google Driveen tallentaman listan katsotuista elokuvista liittyvän piratismiin. Nykyisessä maailmantilanteessa en ihmettelisi, jos jokin yhdysvaltalainen yritys lopettaisi yhtäkkiä toimintansa Euroopassa esimerkiksi henkilötietoja tiukasti suojaavan GDPR:n takia, Yhdysvalloissa tehtyjen poliittisten päätösten vuoksi tai ihan muuten vain. Jos kaikki tietomme on uskottu yhden ja saman yrityksen haltuun, mahdollisuus kaiken menettämiseen kerralla on niin suuri, että ainakin osa kannattaisi varmasti siirtää muualle.
Aloitin vuoden alussa Irti Googlesta -projektin, jonka työllistävin vaikutus oli Gmail-sähköpostiosoitteen vaihtamisella toiseen osoitteeseen melkein 250 palvelusta. Myös kaksivaiheisen tunnistautumisen mahdollistavasta Googlen autentikaattorista oli luovuttava. Teoriassa olen päässyt Googlesta eroon hakukonetta myöten, mutta käytännössä en kuitenkaan täysin. Katson nimittäin edelleen YouTubesta kitaransoittovideoita säännöllisesti. YouTuben katseluun käytän tietoturvallista, seurannan estävää Brave-selainta, jota en käytä mihinkään muuhun. Kuten lähes kaikki varteenotettavat selaimet nykyisin, Brave ja myös puhelimessa käyttämäni Ecosia perustuvat Googlen kehittämään Chromiumiin.
Kirjoittelen joskus toiste, minkälaisia vaihtoehtoja Googlelle on olemassa, ja mihin olen päätynyt itse. Sitä odotellessa kannattaa vilkaista European Alternatives -sivustoa.