Kekseistä ja yksityisyyden kunnioittamisesta maksua vastaan
Julkaistu 2025-10-22
Nykyisin lähes jokainen nettisivu kysyy käyttäjältä evästeiden eli keksien (engl. cookie) sallimisesta, mikä on kieltämättä ärsyttävää, mutta kyselyille on syynsä. Jokainen varmasti tietää, että kyselyiden taustalla ovat lain sähköisen viestinnän palveluista 205 § sekä sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin 5 artiklan 3 kohta, mutta itse olen sitä mieltä, ettei edellä mainittuja tekstejä pitäisi syyttää mistään. Pykäläviidakkoa ja evästekyselyitä ei tarvittaisi, jos sivustot eivät loukkaisi yksityisyyttämme keräämällä suurta määrää käyttäjädataa profilointia ja myymistä varten.
Evästeet itsessään eivät ole negatiivinen asia, eikä netti edes toimisi kunnolla ilman niitä. Internet – tai tarkemmin sen verkkosivuina näkyvä osa World Wide Web (WWW) – perustuu 1990-luvun alussa kehitettyyn HTTP-protokollaan, jota ei ole suunniteltu siten, että selain ja palvelu kykenisivät muistamaan toisensa. Jokainen sivun avaaminen aiheuttaa pyynnön lähettämisen selaimelta palvelimelle, joka palauttaa selaimelle vastauksena saman sisällön käyttäjästä riippumatta. Evästeet on kehitetty selaimen ja palvelun väliseksi muistiksi, ja ilman niitä sivustot unohtaisivat kieli- ja kirjautumisasetukset sekä esimerkiksi verkkokaupan ostoskorin sisällön varsin nopeasti. Muista kuin sivuston toiminnan kannalta välttämättömistä evästeistä on oltava mahdollisuus kieltäytyä (vaikka aina sitä ei ole tehty helpoksi), mutta ilman joitakin keksejä sivustot eivät välttämättä toimi halutulla tavalla.
Osa evästeistä poistuu laitteelta istunnon päätteeksi, kun selain suljetaan, ja osa tallentuu määräajaksi tai niiden manuaaliseen poistamiseen asti. Kuten totesin edellisessä kappaleessa, sivuston toiminnan kannalta välttämättömien evästeiden, kuten ostoskorin sisällön muistamiseen liittyvien, käyttöön ei ole pakko pyytää käyttäjän suostumusta. Usein sivustot kuitenkin käyttävät muunkinlaisia evästeitä, kuten toiminnallisia evästeitä, personointi-, analytiikka- ja mainontaevästeitä sekä sosiaalisen median evästeitä, ja niitä varten on pyydettävä lupa. Osa kekseistä on kolmannen osapuolen eli muun kuin palvelun itsensä asettamia, ja niiden käyttö kannattaa estää selaimen asetuksissa, koska ne voivat aiheuttaa tietoturvariskin, mikäli haittatoimija pääsee peukaloimaan niitä.
Yle uutisoi 21.10.2025, että Iltalehti on ensimmäisenä toimijana Suomessa tehnyt evästeistä kieltäytymisestä maksullista. Uutissivusto näyttää mainoksia kaikille myös jatkossa, mutta kohdennustiedon avulla luodusta personoidusta mainonnasta pääsee eroon noin kahden euron kuukausihinnalla. Ulkomailla vastaava rahoitusmalli on jo ollut joidenkin palveluiden käytössä, mutta Ylen uutisen mukaan Itävallassa se on todettu laittomaksi. Der Standard -lehti saattaa vielä valittaa päätöksestä, ja EU:n yhteinen linja selvinnee myöhemmin.
Seurannalta suojautuminen
Tässä vaiheessa on hyvä muistuttaa siitä, että vaikka mainosten näyttäminen voi olla merkittävä tulonlähde sivustolle, niiden piilottamisesta ei tarvitse potea omantunnon tuskia. Toisin kuin printtilehdessä, netissä mainos ei ole vain mainos, vaan ne ovat osa laajempaa seurantajärjestelmää, ja sivustot esittävät niitä esimerkiksi Googlen mainospalvelun kautta.
En koskaan selaa nettiä ilman mainosblokkeria tai muuta seurannanestojärjestelmää, ja suosittelen asennettavaksi selaimeen esimerkiksi uBlock Originin sekä Electronic Frontier Foundationin kehittämän Privacy Badgerin. Brave-selaimessa on sisäänrakennettuna loistava blokkeri, joka estää mainokset myös YouTube-videoissa. Kolmannen osapuolen evästeet kannattaa kieltää selaimen asetuksista, kuten on yllä todettu, ja muidenkin keksien automaattiseen kieltämiseen on olemassa selainlaajennuksia. Tietojen keräämistä voi rajoittaa myös esimerkiksi estämällä Googlen verkkotunnukset selaimen Block Site -lisäosalla.
Lisäluettavaa kohdennetusta mainonnasta löydät Saasteen blogin tuoreesta julkaisusta.