Konepellin alla surisee
Julkaistu 2025-08-20
Kukaan ei ole kysynyt, mutta olen aika varma, että jos blogillani on lukijoita, niin ainakin sitä toista kiinnostaa tietää, mitä tämä sivusto on syönyt.
Olin kirjoittanut alkuperäisten kotisivujeni koodin käsin. Halusin lähdekoodin olevan siistiä ja helppolukuista, jotta pystyisin muuttamaan ja korjaamaan sitä mahdollisimman vähällä vaivalla. Vaatimuksena oli myös sivujen vaivaton toimiminen kaikilla eri laitteilla näkövammaisten ruudunlukijat mukaan lukien. Blogin tekninen toteutus vaatii huomattavasti enemmän ohjelmointitaitoja kuin pelkkä nettisivun ulkoasun näpertely, johon osaamiseni riittää juuri ja juuri. Jokainen blogikirjoitus tarkoittaa yhtä erillistä sivua ja tiedostoa lisää, ja jokaisen uuden sivun myötä sivuston manuaalinen ylläpito hankaloituu nopeasti, joten oli kartoitettava vaihtoehtoisia toteutustapoja. Saaste.net-blogin suositusten ja ohjeiden ansiosta päädyin Hugo-generaattorin käyttäjäksi.
Hugo on Go-ohjelmointikielellä toteutettu, tietokoneen komentorivin kautta ajettava ohjelma, jolla rakennetaan kevyitä ja staattisia nettisivuja, jotka eivät käytä tietokantoja ja palvelimelle asennettavia ohjelmistoja. Edellä mainittu tarkoittaa muun muassa sitä, että mikäli haluan muokata esimerkiksi sivuston yläosan navigointipalkkia koko sivustolla, Hugon ansiosta muutoksen tekeminen kertaalleen riittää, mutta minun täytyy kuitenkin muistaa kopioida nettiin kaikki sivut, joihin muutos vaikuttaa, koska kootun tietokannan sijaan lopputuloksessa muutos tapahtuu jokaisessa tiedostossa erikseen. Kerran luotuja tiedostoja voi halutessaan muokata millä tahansa tekstieditorilla.
Vaikka Hugoon voi asentaa valmiita teemoja eli ulkoasupohjia, käyttäjältä vaaditaan jonkin verran nettisivukoodauksen peruspilareiden eli HTML- ja CSS-kielten tuntemista, ja puuhatessa myös aiemmin mainittu Go tulee tutuksi. Tämän sivuston teema on omaa tuotantoani. Tekstit annetaan Hugon käsiteltäväksi Markdown-tiedostoina, joten myös sen syntaksiin eli kielioppiin on syytä perehtyä. Markdown on merkintäkieli, jossa voi Windowsin Notepadin tekstitiedostoista poiketen lisätä tekstiin esimerkiksi lihavointeja, listauksia ja otsikointeja. Markdownissa yksi risuaita (#) rivin edessä vastaa HTML-kielen <H1>-tagia eli suurinta otsikkoa.
Esimerkiksi koodissa rivi
### Tämä rivi on kolmella risuaidalla toteutettu H3-kokoinen otsikko
näyttää sivustolla tältä:
Tämä rivi on kolmella risuaidalla toteutettu H3-kokoinen otsikko
Työkaluna Markdown ei kenties ole kaikkein notkein, mutta yksinkertainen se on, ja olin jo aiemmin tottunut käyttämään sitä muistiinpanoissani. Tämänkin bloggauksen olen kirjoittanut kokonaan puhelimeni Obsidian-äpissä, joka synkronoi muistiinpanoni tietokoneelle.
Kehitystilassa Hugo päivittää näkymää selaimessa automaattisesti. Kun kötöstykset halutaan julkaista, generoidaan sivusto ja kopioidaan se kotisivutilaan tai omalle nettipalvelimelle. Lopputulos koostuu vain muutamista tiedostoista, ja sen lähdekoodi on yhtä kevyttä ja nättiä kuin itse kirjoitettu, mikä ei ole tänä päivänä itsestäänselvyys.
Olin saanut sivuston lähes valmiiksi, kun tajusin Hugon käyttämän Go-kielen olevan Googlen kehittämä. Tieto aiheutti ylimääräisiä sydämentykytyksiä, koska olin juuri päässyt Googlesta eroon kuukausien työn jälkeen. Päätin poimia rusinat pullasta ja pitäytyä Hugossa, koska Gon käyttäminen ei aiheuta yksityisyyteen liittyviä ongelmia itselleni tai muille.
Blogissa ei ole kommentointimahdollisuutta, mutta Mastodonissa jakamiani bloggauksia voi kommentoida profiilissani aina 6 kk ajan, kunnes postaus poistuu Mastodonista automaattisesti. Kun blogiin ei pysty syöttämään sisältöä lomakkeiden kautta, sivuston tietoturvallisuus on paremmalla tasolla. En myöskään halua käyttää aikaani nahistelemalla blogissa, koska teen sitä ihan tarpeeksi somessa, enkä ole kiinnostunut moderoimaan keskustelua tai taistelemaan trollien ja bottien kanssa.
Botit ovat nykypäivän internetin vitsaus. Tekoäly-yhtiöiden botit kahlaavatkin nettiä läpi etsien materiaalia kielimallien opettamiseen. Kyseisestä toiminnasta aiheutuu yhteyksien ja palvelimien ylikuormittumista, tekijänoikeusloukkauksia ja mahdollisesti myös tietosuojaongelmia. Olen varautunut perinteisiä botteja vastaan, mutta tekoälybottien kanssa meillä on vielä juttu kesken. Koska kotisivuni sijaitsevat ulkopuolisen tahon (Domainkeskus) laitteilla, mahdollisuuteni vaikuttaa palvelintasolla ovat rajalliset, mutta luotan palveluntarjoajani osaamiseen. Ennemmin tai myöhemmin hankin pilvestä palvelintilaa kaikille projekteilleni, jolloin saan netti-identiteettini vielä vahvemmin omaan hallintaani ja pystyn myös kiusaamaan AI-botteja paremmin.
Mainitsemisen arvoinen lienee myös tekemäni periaatepäätös siitä, että sivustoni ei kerää käyttäjistä mitään tietoa. Tämän bloggauksen avaus oli tietysti tarkoituksellisen humoristinen, mutta ihan oikeasti en tiedä, että lukeeko näitä juttuja kukaan, koska ei ole olemassa mitään kävijälaskureita tai evästeitä. Nykyisin jokainen sivusto tuntuu keräävän vierailijoista mahdollisimman paljon tietoa, mutta minä en kerää mitään. Jos huutelenkin täällä tuuleen yksinäni, siinä ei olisi mitään uutta auringon alla.