Mainosblokkeri on ihmisen toiseksi paras kaveri
Julkaistu 2026-02-28
Ennen internetin yleistymistä mainoksia näkyi enimmäkseen televisiossa, lehdissä ja bussipysäkkien seinissä. Telkkarissa mainoksia näytettiin ennen ohjelmaa, kesken ohjelman ja ohjelman jälkeen, joten mahdollisuuksia jääkaapilla käymiseen riitti. MTV3-kanavan, jota kutsutaan tuttavallisesti Maikkariksi tai Kolmoseksi, alkuperäinen nimi oli Mainos-TV. Paremman puutteessa kanavalla esitettiin ohjelmaa nimeltä Ostoskanava, joka oli tuntikausien mittainen mainoskimara. Enimmäkseen mainokset ärsyttivät, ja joskus ne olivat ihan hauskoja, mutta ennen kaikkea mainokset olivat vain mainoksia. Kunpa samaa voisi sanoa myös netissä näkyvistä mainoksista.
Internetissä näkyvä mainos on ohjelmakoodia siinä missä mikä tahansa muukin kuva, mutta mainos on myös paljon muuta. Kun näet internetissä mainoksen, se näkee vastavuoroisesti sinut. Menneinä vuosina nettimainonta perustui klikkauksiin, ja aina kun joku avasi linkin klikkaamalla mainosta, mainospaikan hankkinut taho sai tuloja. Nykyisillä nettimainoksilla on usein kyky suorittaa seurantaa ilman, että käyttäjä itse tekee mitään. Mainosbisnes on muuttunut vuosien aikana suorastaan vakoiluksi, ja haittamainonnasta on muodostunut tietoturvariski perinteisten haittaohjelmien rinnalle.
Haittamainontaa on monenlaista. Hakukoneissa ensimmäiset hakutulokset tekoälyn tuottaman koosteen jälkeen ovat usein maksettuja mainoksia, ja siinähän on haittamainoksellakin hyvä paikka olla. Haittamainos voi olla aidon asian näköinen, vaikka se ohjaisikin käyttäjän tietojenkalastelusivustolle. Mikäli selaimessa on haavoittuvuuksia, eli selain on liian vanha, mainokseksi tekeytyvä koodi voi jopa pystyä asentamaan laitteelle haittaohjelman. Mainoksiin piilotetut haittaohjelmat saattavat esimerkiksi varastaa selaimesta kirjautumistietoja tai tekoälyn kanssa käytyjä keskusteluja, tai niillä voi olla kyky ladata ja asentaa laitteelle vielä häijympiä haittaohjelmia.
Massiivisen, jatkuvan profiloinnin ansiosta netinkäyttäjiin pystytään kohdistamaan sosiaalisessa mediassa disinformaatiota ja esimerkiksi poliittista propagandaa tarkasti heidän ikänsä, sukupuolensa, asuinalueensa ja monen muun markkerin perusteella. Sama taho saattaa syöttää eri ihmisryhmille jopa täysin päinvastaista tietoa. Mitä enemmän annamme kerätä meistä tietoa ja näyttää meille kohdistettua mainontaa, sitä alttiimpia olemme vaikuttamisyrityksille.
Haittasivustoille päätymiseltä voi välttyä esimerkiksi kirjoittamalla verkkosivujen osoitteet osoiteriville itse, välttämällä mainosten ja sähköpostitse tulleiden linkkien klikkaamista sekä käyttämällä mainosblokkeria. Kun et näe mainosta, sekään ei näe sinua. Samaan hengenvetoon on mainittava, että nettisivuilla on monia muitakin tapoja käyttäjien profiloimiseksi, ja ne saattavat muodostaa digitaalisen sormenjäljen esimerkiksi testaamalla, mitä fontteja käyttäjän laitteelta löytyy. Chrome-selain luonnollisesti mahdollistaa kaiken seurannan, koska se on Googlen tuote. Suosittelen käyttämään jotakin muuta selainta.
Mutta hetkinen, eikös mainosten estäminen vähennä jonkun toisen tuloja? Se pitää varmasti paikkansa, mutta toisin kuin lehdissä ja telkkarissa, netissä mainokset voivat olla aidosti haitallisia, eikä meillä ole mitään velvollisuutta antaa niiden katsella meitä. Jos välttämättä halutaan tukea jotakin mainosrahoitteista verkkopalvelua, mainosblokkerin asetuksista on mahdollista sallia mainokset sivustokohtaisesti.
Nyt kun tiedämme, että mainosblokkeri on ihmisen toiseksi paras kaveri, on aika paljastaa, kuka tai mikä on se kaikkein paras.
Se on tietysti salasananhallintaohjelma!