Pim, olet Linux-käyttäjä!
Julkaistu 2026-01-02
Ai kauheaa, Linuxin täytyy olla kamalan vaikea asia, eikä sitä voi tavallinen ihminen oppia käyttämään lainkaan!
Paitsi että ei ole, ja kyllä voi. Nykyisin myös äitini tietokoneessa pyörii Linux.
Äidin tie Linux-käyttäjäksi alkoi sattumasta
Äitini parin vuoden ikäinen kannettava tietokone ei suostunut käynnistymään, ja ennen kuin vekotin saatiin vietyä huoltoon, kaivoimme naftaliinista hänen edellisen, noin 12-vuotiaan läppärinsä. Vanhassa laitteessa oli vielä Windows 8, joka on pahasti vanhentunut, joten asensin tilalle Linuxin, jotta koneen uskaltaisi taas kytkeä nettiin. Eri vaihtoehdoista päädyin melko nopeasti Lubuntuun, joka ei ehkä ole Linux-jakelu, jota käyttäisin itse, mutta se on kuitenkin ajantasainen, ja sitä jaksaa vanhakin kone pyörittää. Yksinkertainen mutta toimiva ratkaisu, jossa kauneuspisteitä ei jaeta.
Ilmoitin samalla asentavani Linuxin myös Windows 11 -läppäriin, kun se palaisi huollosta. Tottumuksen lisäksi ei ole mitään perustelua sille, että äitini – tai juuri kenenkään, ellei työpaikka tai oppilaitos vaadi – pitäisi käyttää nimenomaan Microsoftin käyttöjärjestelmää, joka on raskas, tekoälyllä kyllästetty ja vakoilee käyttäjäänsä. Linuxia puoltavia argumentteja yksityisyyden kunnioittamisesta ohjelmiston keveyteen ja maksuttomuuteen sen sijaan on helppo keksiä.
Linux on varmasti monelle vieras, mutta silti se ei ole sen hankalampi käyttää kuin Windows, macOS tai mikään muukaan käyttöjärjestelmä. Innokas pelaaja joutuisi selvittämään, millä Linux-jakelulla pelit toimivat parhaiten, mutta peruskäyttäjän ei tarvitse miettiä sellaisia. Loppujen lopuksi on melko samantekevää, että minkälaisella vehkeellä maksetaan laskut, lähetetään sähköpostia ja katsotaan dokumenttielokuvia Yle Areenasta, kun selaimet toimivat kaikissa laitteissa samalla tavalla. Suosittelen kuitenkin valitsemaan sellaisen ohjelmiston, joka on tietoturvallinen eikä syö tietokoneen kaikkia resursseja.
Lopullisesti eroon Windowsista
Windows 11:n korvaajaksi pidin sopivimpina vaihtoehtoina erityisesti Ubuntua ja Mintiä. Päädyin jälkimmäiseen sillä perusteella, että Mintin käyttämässä Cinnamon-työpöytäympäristössä ohjelmat löytyvät valikoista ehkä hieman helpommin kuin Ubuntun Gnomessa, mikä on eduksi etenkin silloin, kun käyttäjällä ei ole suurempaa mielenkiintoa perehtyä kaikkiin toimintoihin syvällisesti.
Äidin uudempikaan läppäri ei ole mikään tehomylly, vaan päinvastoin se on edullisimpia 15 tuuman näytöllä varustettuja läppäreitä, joita oli myynnissä pari vuotta sitten. Mintin vähimmäisvaatimus keskusmuistista on vain puolet siitä, jonka Windows 11 vaatii, joten kevyemmän käyttöjärjestelmän ansiosta läppäri ei rupea puuskuttamaan, vaikka nettiselaimessa olisi useampi välilehti avoinna samanaikaisesti.
Tein Mintin ulkoasuun melko paljon muokkauksia, joiden arvelin sekä näyttävän hyvältä että helpottavan käyttöä. Asensin ulkoasuteeman, latasin teemaan sopivan kuvakekokoelman sekä vaihdoin uuden järjestelmäfontin ja kasvatin tekstien kokoa. Dynamic Wallpaper -lisäosalla sain taustakuvaksi piirroskuvalta näyttävän animaation, joka vaihtaa värisävyjä vuorokaudenajan mukaan. Tein alapalkin kaveriksi yläpalkin ja jaoin toiminnot niiden kesken parhaaksi katsomallani tavalla. Nettiselaimeksi valitsin LibreWolfin, jossa on uBlock Origin -mainosblokkeri valmiina, ja selain myös tyhjentää evästeet joka kerta, kun se käynnistetään uudelleen.
Linuxin asennuksen yhteydessä poistin Windowsin laitteelta kokonaan. On kuitenkin mahdollista asentaa kaksi käyttöjärjestelmää rinnakkain, jos tallennuslevyllä riitää tila. Mikäli samalle laitteelle halutaan sekä Windows että Linux, suosittelen asentamaan Windowsin ensin ja Linuxin vasta sen jälkeen. Toisessa järjestyksessä asennettuna Windows saattaa levyn osioinnista huolimatta rikkoa Linuxin tai ainakin sen käynnistysosion.
Muutoksia myös reititykseen
Koska äidin Wi-Fi-reititin oli kyykännyt kauan sitten muuttuen SER-jätteeksi, hän oli jo pidemmän aikaa ollut mobiiliyhteyden varassa. Vein äidille kaksi reititintä: vanhan Zyxelini, joka siltaavassa tilassa ainoastaan avaa VDSL2-yhteyden ja hankkii operaattorilta IP-osoitteen, ja poistuvaa mallia olevan Asuksen, joka toimii varsinaisena Wi-Fi-reitittimenä ja palomuurina. Kyseessä on samanlainen Asus RT-AX53U, josta kirjoitin blogissani jo aiemmin, ja myös tähän asensin OpenWRT:n antamaan laitteelle lisää elinaikaa. Toistaiseksi käytän kyseistä mallia itsekin, kunnes saan verkonmuurausprojektini valmiiksi.
Eroon ennakkoluuloista
Toivon monien muiden ottavan mallia äidistäni, joka suhtautui käyttöjärjestelmän vaihtumiseen varsin mutkattomasti ja otti uuden systeemin heti haltuun. Muutos saattaa ymmärrettävästi kuumottaa, mutta se voi olla jännityksen arvoinen.
Jokohan vuosi 2026 olisi Linuxin vuosi?