Tähtitaivas katossa
Julkaistu 2025-08-29
Huomasin jo useampi vuosi sitten pääseväni lomamoodiin kaikkein tehokkaimmin repäisemällä itseni irti arjesta ja lähtemällä kotoa tiskaamasta ja ruokaa laittamasta. Siitä lähtien olen matkustellut melko paljon etenkin kotimaassa, myös lyhyiden vapaiden aikana. Kuljen pääsääntöisesti bussilla tai junalla, ja kaikkein mieluiten yövyn hotelleissa, mutta kerran tai kahdesti saatan vuokrata auton, ja pidän myös riippumattoilusta. Vaikka tykkään edelleen mennä välillä myös yksin, olemme kahtena kesänä seikkailleet yleensä kumppanini kanssa kahdestaan. Aiemmin tällä viikolla suuntasimme Paraisille.
Olimme varanneet kahdeksi yöksi lasikattoisen Tähtimökin Tackork Gård & Marinasta, joka sijaitsee Paraisten kaupunkiin kuuluvassa Iso-Nauvon saaressa. Tackorkiin pääsee Turun linja-autoasemalta kätevästi bussilla 901, joskin Föli-lippu kelpaa vain Kaarinaan asti. Vaikka bussimatka kestääkin reilut 1,5 tuntia vesistön ylityksineen, reitti on vain noin 70 kilometrin pituinen ja siten myös pyöräiltävissä päivämatkana. Perille saavuttuamme kävimme pienellä kävelylenkillä ennen pimeän tuloa, söimme tilalla olevassa ravintolassa, ihmettelimme kotieläimiä ja lopuksi nukahdimme mielettömän hienon, mökkiin sisälle näkyneen tähtitaivaan alla. Harvemmin on ollut mahdollisuus bongata tähdenlentoja ja satelliitteja lämpimässä pötkötellen!
Ensimmäisenä aamuna emme menneet aamiaiselle, vaan söimme omat eväät mökissä, lainasimme polkupyörät päärakennuksesta ja konkeloimme viitisen kilometriä Pärnäisten satamaan. Sieltä jatkoimme vesireittiä Jurmoon. Lautalla olisi päässyt Utöhön asti, joka itse asiassa oli alkuperäinen yöpymiskohteemme, mutta muun muassa aikataulusyistä päädyimme vierailemaan Jurmossa lyhyehkösti ja jättämään Utön kokonaan väliin. Haimme lautan kanttiinista evästä ja pohdimme, että pitäisikö 3,5 tuntia kestävän merimatkan aikana syödä myös lounasta. Onneksi päätimme murkinoida, koska Jurmossa ruokailu olisi pitänyt sesongin ulkopuolella varata ennakkoon, ja sataman pienen kaupan tarjonta oli varsin maltillinen.
Jurmossa pyöräilimme ristiin rastiin ympäri saarta ja valloitimme kävellen Högbergetin, joka on lähteestä riippuen 17 tai 18 metriä korkea vuori. Emme ehtineet kiertää saaren aivan jokaista kolkkaa, joten joitakin harvoista nähtävyyksistä jäi ehkä näkemättä. Tunti lisää haahuiluaikaa olisi tehnyt hyvää, mutta kerran päivässä kulkevaan paluulauttaan oli ehdittävä. Voi olla, että vielä joskus poljen Saariston rengasreitin ja mahdollisesti yövynkin Jurmossa, mutta se kerta ei ollut tällä kertaa. Karun kauniissa Jurmossa voisi olla mukavaa myös viettää useampikin päivä kitaran kanssa kahdestaan ja tuijottaa merta lasittunein silmin… Paluumatkan suoritimme käänteisessä järjestyksessä menomatkaan nähden, ja poljettuamme lauttasatamasta takaisin mökille paistoimme Jurmosta ostamamme makkarat kodassa.
Toisena eli viimeisenä aamuna kävimme aamiaisen jälkeen pyöräilimme lenkin maalaismaisemissa ja pistäydyimme Fagerlundin traktorimuseossa. Traktoreista ja koneista en ymmärrä mitään, mutta sellaista museota ei ole, että jatkaisin kulkuani sen ohi, jos vierailuun vain suinkin on aikaa. Tackorkista emme palanneet suoraan Turkuun, vaan jäimme bussista jo Nauvon keskustassa, jossa pyörimme parin tunnin ajan, söimme ja tutustuimme meille aiemmin tuntemattomaan entiseen Suomen kuntaan. Koska Suomen historia kiinnostaa monin tavoin, kirkkoon kuulumattomanakin hakeudun usein kuvaamaan vanhoja kirkkoja, ja niinpä tällä reissulla päädyimme 1400-luvulla rakennettuun Nauvon kirkkoon.
Reissukuviani on nähtävissä Pixelfedissä. Valitettavasti en voinut tarjota linkkiä Fagerholmin traktorimuseoon, koska HTTPS-protokollan puuttuessa turvallista linkkiä sivustolle ei ole saatavilla.