Tieni Linux-käyttäjäksi
Julkaistu 2025-08-29
Saimme kotiin ensimmäisen tietokoneen joskus 1990-luvun puolivälissä. Laite oli niin kutsuttu 386, eli sen suorittimena toimi Intelin 80386-prosessori. Mikäli en houraile omiani, kyseisen prosessorin kellotaajuus oli huimat 20 megahertsiä, koneen kovalevyllä oli massiiviset 20 megatavua tallennustilaa ja keskusmuistiakin oli ahdettu koteloon peräti yhden megatavun edestä.
Melkoinen nuhapumppuhan se oli jo silloin, koska luokkakavereillani oli jo 486-PC:itä ja kohta Pentiumejakin. Resurssipulasta johtuen Windowsin asentamista ei kannattanut kuvitellakaan, vaan käyttöjärjestelmänä toimi tekstipohjainen, komentoriviltä ajettava MS-DOS. DOS-komentojen kirjoittamisesta oli hyötyä, kun paljon, paljon myöhemmin opettelin Linuxin käyttöä ja ymmärsin komentorivin käytön logiikan.
Ennen kuin otimme muut kiinni ajassa, ehdimme eksyä sivuraiteelle ja voittaa koulun arpajaisista mustavalkonäyttöisen Macintoshin. Kyseinen linnunpönttö meni varsin nopeasti jumiin, josta se ei onneksi toennut enää koskaan. Vaikka laite oli kaikin puolin kamala, en ilmeisesti traumatisoitunut kovin syvästi, koska Applen kanssa minulla tulisi vielä olemaan pitkä ja syvä suhde.
Kun olin aloittanut yläasteen multimediapainoitteisella luokalla syksyllä 1997, hankimme kaupasta melkeinpä tehokkaimman tietokoneen, jonka rahalla sai. Siinä oli 233 MHz prosessori, kun kaupan nopeimmissakin oli vain 266 MHz, ja keskusmuistia löytyi ällistyttävät 32 Mt, joka oli enemmän kuin 386:ssani oli ollut tallennustilaa. Kovalevyn koosta en laita päätäni pantiksi, mutta jostakin syystä 3,6 gigaa kummittelee mielessäni. Tässä vehkeessä oli Windows 95, joka vielä pari vuotta julkaisun jälkeenkin tuntui ikkunalta avaruusaikaan. Olin jo ehtinyt käyttää Ysiviitosta koulussa syksyllä, mutta meillä kotona siihen digiloikattiin suoraan Dossista Windowsin legendaariset 3.x-versiot ohittaen!
Olin Windows-käyttäjä muistaakseni vuoteen 2007 asti, jolloin menetin hermoni Windows XP:hen totaalisesti. En saanut poistettua inhoamaani Media Playeria laitteelta, vaikka syynäsin rekisterit ohjeiden avulla, ja myös koneen mukana tullut Norton AntiVirus kiukutteli. Punnitsin plussia ja miinuksia Macin ja Linuxin välillä, ja kun suurempi kiinnostus tietoteknisiin asioihin ja säätämiseen oli ehtinyt hiipua, tein laiskan miehen päätöksen, latasin rahaa tiskiin ja ostin Applen valmistaman iMac-pöytäkoneen. Kyseinen pöytäomena vaihtui varsin pian MacBookiin, ja siitä alkaen olen ollut järkähtämätön kannettavien tietokoneiden käyttäjä.
Vuonna 2022 tieto- ja viestintätekniikan insinööriopinnot kutsuivat meikäläistä omaksikin yllätyksekseni. Varauduin ennakkoon asentamalla MacBook Pro -läppäriini Parallelsin, jolla pystyin käyttämään virtualisoituna Linuxia, Windowsia tai vaikka toista Macia ohjelmaikkunassa. Opintojen aikana erilaiset Windows- ja Linux-temput tulivat tutuksi, ja jouduin toteamaan toisen opiskeluvuoteni aikana, ettei Macilla pystynyt tekemään kaikkia meille annettuja tehtäviä. Ei auttanut muu kuin laittaa omppuläppäri myyntiin ja hankkia muuta tilalle.
Noin vuosi vierähti käyttäen Windows 11:tä pääasiallisena käyttöjärjestelmänäni ja Linuxia siinä sivussa, mutta nyt niiden roolit ovat olleet toisin päin jo hyvän tovin. Koska olin opetellut Linuxin käytön Ubuntulla, kokeilujen jälkeenkin totesin helpoimmaksi pysytellä Debianiin perustuvissa jakeluissa. Nykyisin käytän Ubuntun serkkua, Kubuntua, jonka koen varsin miellyttäväksi. Pystyn halutessani käynnistämään läppärini joko Kubuntuun tai Windowsiin, mutta yritän vältellä Windowsia viimeiseen asti, ja jos joudun sitä käyttämään, avaan sen todennäköisimmin virtuaalikoneena Kubuntun puolella.
Oma tieni Linuxin pariin on ollut pitkä ja polveileva, mutta jollakulla toisella se voi olla suoraviivaisempikin. Suosittelen Linuxiin perehtymistä ihan jokaiselle. Myytti Linuxista vaikeana käyttöjärjestelmänä on suurimmalta osin murrettu ja vanhentunut, ja ainakaan kokeilemalla ei häviä mitään. Mitä vähemmän ymmärrät tietokoneista, sitä todennäköisemmin et edes huomaa, että nettiselaimen ulkopuolella jokin asia näyttää vähän erilaiselta kuin aiemmin.
Koetan muistaa kirjoittaa myöhemmin syistä, joiden vuoksi jokaisen kynnelle kykenevän pitäisi ottaa Linux käyttöönsä tai vähintään testata sitä. Toivottavasti en spoilaa pahasti, jos vihjaan, että niitä syitä on useita.